| Ominaisuus | Tiedot |
|---|---|
| Tieteellinen nimi | Diplopoda |
| Koko | 1–10 cm |
| Väri | Ruskea, musta tai harmaanruskea |
| Jalkojen määrä | 30–400 jalkaa lajista riippuen |
| Elinympäristö | Kosteat metsät, kompostit, kivien ja puiden alla |
| Aktiivinen kausi | Keväästä syksyyn |
| Elintapa | Hajottaja, ei saalistaja |
| Elinikä | 1–7 vuotta lajista riippuen |
Tuhatjalkaiset ovat monijalkaisia niveljalkaisia, jotka herättävät usein hämmennystä ja inhoa, kun ne ilmestyvät kotiin tai mökille.
Vaikka nimi tuhatjalkainen viittaa suureen jalkamäärään, todellisuudessa niillä on yleensä satoja jalkoja – ei koskaan tuhatta. Suomessa esiintyy useita tuhatjalkaislajeja, joista osa voi eksyä myös sisätiloihin.
Mikä on tuhatjalkainen?
Tuhatjalkaiset (lat. Diplopoda) ovat maaperässä eläviä, yleensä hidasliikkeisiä eläimiä, jotka elävät kosteassa ja orgaanista materiaalia sisältävässä ympäristössä.
Ne ovat pääasiassa hajottajia – ne syövät maatuvaa kasviainesta ja osallistuvat tärkeällä tavalla ekosysteemin ravinteiden kiertoon.
Tuhatjalkainen sisällä – miksi ja milloin?
Tuhatjalkaiset eivät normaalisti kuulu sisätiloihin, mutta niitä voi eksyä asuntoihin etenkin seuraavissa tilanteissa:
- Syksyllä, kun ulkona kylmenee ja ne etsivät suojaa.
- Kosteissa tiloissa, kuten kellareissa, kylpyhuoneissa tai sokkelitiloissa.
- Uusissa tai remontoiduissa rakennuksissa, joiden perustuksissa on jäänyt kosteutta.
Ne eivät lisäänny sisätiloissa, mutta voivat selviytyä jonkin aikaa, jos ilmankosteus on riittävä ja löytyy orgaanista materiaalia (esimerkiksi multa kukkaruukuissa).
Onko tuhatjalkainen vaarallinen?
Tuhatjalkaiset eivät ole vaarallisia ihmisille tai lemmikeille. Ne eivät pure, eivät levitä tauteja, eivätkä tuhoa rakenteita. Ne voivat kuitenkin erittää hajua tai ihoa ärsyttäviä aineita puolustautuessaan, mutta tämä on harvinaista eikä yleensä aiheuta oireita.
Pureeko tuhatjalkainen?
Ei. Tuhatjalkaiset eivät ole saalistajia eivätkä pure ihmistä.
Niiden suuosat eivät ole siihen tarkoitettuja. Seuraava sekoituksen lähde on juoksujalkainen (Scutigera coleoptrata), joka on eri eläinryhmä, nopealiikkeinen peto ja voi satunnaisesti pistää – mutta sekin on harmiton.
Mitä tehdä, jos tuhatjalkainen on sisällä?
- Älä panikoi – Tuhatjalkainen on vaaraton.
- Poista yksilö – Kerää se esimerkiksi paperilla tai imurilla ja vie ulos.
- Tarkista kosteus – Jos tuhatjalkaisia ilmestyy toistuvasti, kannattaa selvittää onko rakennuksessa kosteutta tai orgaanista ainesta.
- Tiivistä rakenteet – Varmista, että sokkelit, tuuletusaukot ja ikkunat ovat tiiviitä.
- Vältä kemikaaleja – Tuhatjalkaisten torjuntaan ei yleensä tarvita myrkkyjä, ellei kyse ole massiivisesta esiintymisestä.
Tuhatjalkaiset Suomessa – yleisimmät lajit
Suomessa tunnetaan kymmeniä tuhatjalkaislajeja. Alla muutama yleinen laji:
| Laji | Koko | Ympäristö | Yleisyys |
|---|---|---|---|
| Cylindroiulus caeruleocinctus | 2–3 cm | Metsät, pihapiirit | Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa |
| Glomeris marginata (pallotuhatjalkainen) | 1–2 cm | Lehtometsät | Paikallinen |
| Ophyiulus pilosus | 1–2 cm | Puutarhat, kompostit | Melko yleinen |
Tilastot ja levinneisyys
Luonnontieteellisen keskusmuseon mukaan tuhatjalkaisia tavataan koko Suomessa, mutta suurin lajikirjo on etelässä, missä olosuhteet ovat kosteammat ja lämpimämmät. Niiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida, mutta ne ovat yksi Suomen maaperän runsaslukuisimmista niveljalkaisryhmistä.
Yhteenveto
Tuhatjalkainen on harmiton ja ekologisesti tärkeä niveljalkainen, joka voi joskus eksyä sisätiloihin. Se ei pure, levitä tauteja eikä aiheuta vahinkoa rakennuksille.
Sisätiloihin päätymisen voi ehkäistä huolehtimalla hyvästä kosteudenhallinnasta ja rakenteiden tiiviydestä. Jos törmäät tuhatjalkaiseen sisällä, voit olla rauhallisin mielin – kyseessä on vain vieras luonnosta, ei vaara.