Paarmat

Keltiäinen (Vespula vulgaris) on yleinen ampiaislaji Suomessa, erityisesti kesäisin ja alkusyksyllä. Vaikka sitä kutsutaan usein yleisnimellä "ampiainen", keltiäinen on yksi tarkimmin tutkituista ja yleisimmistä ampiaislajeista Suomessa. Se tunnetaan ärhäkästä luonteestaan, pesäkäyttäytymisestään ja kyvystään pistää ihmisiä. Keltiäisen Yleistiedot Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Vespula vulgaris Koko 10–15 mm Väri Kirkkaan keltamusta Siivet Läpinäkyvät, taittuvat levossa Elinympäristö Puutarhat, metsät, rakennukset, maapesät Ravinto Makea ravinto, hyönteiset, liha Pesän sijainti Maassa, rakennusten onkaloissa, ullakoilla Lisääntyminen Kuningatar perustaa pesän keväällä Aktiivisuus Touko–lokakuu,…

Ominaisuus Tiedot Tieteellinen nimi Sarcoptes scabiei var. hominis Koko 0,2–0,4 mm Näkyvyys paljaalla silmällä Ei Elintapa Loistava ihmisen ihossa Elinikä ihossa Noin 4–6 viikkoa Tartuntatapa Suora ihokontakti, harvemmin tekstiilit Oireiden puhkeamisaika 2–6 viikkoa ensitartunnassa Syyhypunkki (Sarcoptes scabiei) on mikroskooppisen pieni loinen, joka aiheuttaa tarttuvan ihosairauden nimeltä syyhy. Suomessa syyhypunkki ei ole harvinainen, ja tapauksia esiintyy ympäri vuoden – etenkin syksyllä ja talvella, jolloin ihmiset ovat lähempänä toisiaan sisätiloissa. Samalla pölypunkkeihin liittyy…

Ominaisuus Tiedot Tieteellinen nimi Lipoptena cervi Koko 5–6 mm Väritys Ruskea, litteä ruumis Lentokyky Lentää vain lyhyitä matkoja ennen isäntään tarttumista Elinympäristö Metsäalueet, erityisesti hirvieläinten reviirit Aktiivinen kausi Elokuu–lokakuu Alkuperä Kotoisin Euraasian lehtimetsävyöhykkeeltä   Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) on Suomessa yleisesti esiintyvä loishyönteinen, joka tunnetaan erityisesti metsässä liikkujien riesana. Tämä pieni, mutta sitkeä hyönteinen hyökkää eläinten – ja joskus ihmisten – kimppuun loppukesästä syksyyn. Vaikka hirvikärpänen ei ole vaarallinen ihmiselle, se voi aiheuttaa epämiellyttäviä…