Kirvat (Aphidoidea) ovat kasvien yleisiä tuholaisia, joita esiintyy laajasti Suomessa erityisesti keväästä syksyyn. Ne voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa niin puutarhakasveille, viljelyksille kuin koristekasveillekin.
Kirvan Yleistiedot
| Ominaisuus | Kuvaus |
|---|---|
| Tieteellinen nimi | Aphidoidea |
| Koko | 1–7 mm |
| Väri | Vihreä, musta, ruskea, keltainen |
| Siivet | Usein siivettömiä, mutta myös siivellisiä yksilöitä |
| Ravinto | Kasvien nesteet |
| Elinympäristö | Puutarhat, viljelykset, luonnonkasvit |
| Lisääntyminen | Nopeaa, partenogeneesi (ilman parittelua) |
| Aktiivisuus | Touko–syyskuu |
| Luonnolliset viholliset | Leppäkertut, loispistiäiset, harsokorennot |
Kirvat Suomessa
Suomessa tunnetaan noin 500 kirvalajia, mutta maailmassa lajeja on yhteensä yli 4000. Tavallisimpia Suomessa esiintyviä lajeja ovat esimerkiksi:
- Ruusukirva (Macrosiphum rosae)
- Hernekirva (Acyrthosiphon pisum)
- Omenakirva (Aphis pomi)
- Koivukirva (Euceraphis betulae)
Kirvat viihtyvät erityisesti lehtien alapinnoilla, joissa ne imevät kasvien solunestettä. Ne voivat aiheuttaa lehtien käpristymistä, kellastumista, kasvun hidastumista sekä erittää tahmeaa mesikastetta, joka houkuttelee muurahaisia ja voi edistää noetäpläsienten kasvua.
Määrien Kasvu Ilmastonmuutoksen Myötä
Kirvojen määrä on kasvanut Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä. Leudommat talvet mahdollistavat suuremman osan populaatiosta selviämisen kevääseen, ja lämpimät kesät lisäävät lisääntymissyklien määrää. Yhden kesän aikana voi syntyä jopa 15–20 sukupolvea kirvoja.
Ovatko Kirvat Vaarallisia Ihmisille?
Kirvat eivät ole vaarallisia ihmisille. Ne eivät pure, pistä tai levitä tauteja ihmisiin. Ne voivat joskus laskeutua vaatteille tai iholle, mutta ne eivät ole kiinnostuneita ihmisistä.
Mitä Tehdä, Jos Kirva Osuu Iholle?
Jos kirva laskeutuu iholle:
- Pyyhi se varovasti pois.
- Pese alue vedellä ja saippualla, jos kirva murskaantuu.
- Allergisia reaktioita ei ole raportoitu yleisesti, mutta jos iholle tulee ärsytystä, voi käyttää mietoa hydrokortisonivoidetta.
Torjunta ja Hallinta
Luonnolliset Torjuntakeinot
- Leppäkertut ja harsokorennot: tehokkaita luontaisia saalistajia.
- Kasvien huuhtelu: vesisuihku lehtien alapinnoille.
- Kasviuutevalmisteet: esim. nokkosvesi tai neemöljy.
Kemiallinen Torjunta
- Käytetään vain viimeisenä keinona, sillä se voi vahingoittaa myös hyödyllisiä hyönteisiä.
- Esimerkiksi pyretriinipohjaiset torjunta-aineet ovat yleisiä.
Yhteenveto
Kirvat ovat pieniä, mutta erittäin lisääntymiskykyisiä tuholaisia, jotka voivat vahingoittaa kasveja merkittävästi. Suomessa niitä esiintyy runsaasti, erityisesti lämpiminä kesinä.
Ne eivät ole vaarallisia ihmisille eivätkä pure, mutta voivat aiheuttaa haittaa puutarhoissa ja viljelyksillä. Torjunta kannattaa aloittaa varhain luonnollisin keinoin ja pitää kasvit terveinä ennaltaehkäisevästi.
