Mustan Ampiaisen (Andrena nigrospina) Ominaisuustaulukko
Ominaisuus
Kuvaus
Tieteellinen nimi
Andrena nigrospina
Pituus
8–12 mm
Väritys
Kauttaaltaan musta, hienokarvainen
Pesä
Kaivaa yksittäisiä tunneleita hiekkaiseen maahan
Yhteiskuntamuoto
Yksinelävä (ei pesiydy suurissa yhdyskunnissa)
Ravinto
Kukkien siitepöly ja mettä
Vaarallisuus
Pistää vain puolustautuessaan, pistot erittäin harvinaisia
Levikki
Laajalti Suomessa, suosii aurinkoisia hiekkapenkereitä ja pihapiirejä
Mikä On Musta Ampiainen?
Suomessa sana musta ampiainen viittaa useimmiten pieneen maapesään kaivavaan mehiläislajiin, Andrena nigrospina. Se ei ole oikea ampiainen, vaan kuuluu…
Maa-Ampiaisen Tärkeimmät Ominaisuudet
Ominaisuus
Kuvaus
Tieteellinen nimi
Vespula vulgaris (yleisin laji Suomessa)
Pituus
10–15 mm
Pesä
Rakentaa pesän maahan, vanhoihin hiiren koloihin tai nurmikkoon
Elinikä
Työläiset: n. 4–6 viikkoa, kuningatar: jopa yksi vuosi
Väritys
Keltamusta, mustia juovia
Ruokavalio
Hyönteiset, makeat nesteet, kukkien mettä
Vaarallisuus
Pistää puolustautuessaan; voi olla vaarallinen allergikoille
Mikä On Maa-Ampiainen?
Maa-ampiainen on suomalainen yleisnimi maahan pesivälle ampiaiselle, useimmiten yleisampiaiselle (Vespula vulgaris) tai saksalaisampiaiselle (Vespula germanica). Toisin kuin kattoihin…
Nisäkkäät, Jotka Eivät Osaa Uida: Yhteenvetotaulukko
Nisäkäs
Syyt Heikkoon Uintikykyyn
Tyypillinen Elinympäristö
Huomionarvoiset Sopeutumat
Kirahvi
Anatomiset rajoitteet: pitkä kaula ja raajojen rakenne vaikeuttavat kellumista
Afrikan savannit
Pitkät jalat ja kaula puiden latvuksien syömiseen
Primaatti (tietyt apinalajit, esim. orangit)
Syvävesikammo, vaistonvaraisen uintitaidon puute
Sademetsät
Vahvat raajat kiipeilyyn
Laiskiainen
Heikko koordinaatio avoimessa vedessä, vaikka osa lajeista ui lyhyitä matkoja
Väli- ja Etelä-Amerikan metsät
Hidas aineenvaihdunta, koukkumaiset kynnet
Sarvikuono
Massiivinen ruumiinpaino, heikko kelluvuus, syvän veden…
Hämähäkit herättävät monissa ihmisissä pelkoa ja uteliaisuutta – usein hyvästä syystä. Vaikka suurin osa maailman hämähäkeistä on ihmiselle harmittomia, joukossa on muutamia erittäin myrkyllisiä lajeja.
Kysymykseen "mikä on maailman myrkyllisin hämähäkki?"
vastaus löytyy Etelä-Amerikan sademetsistä. Kyseessä on brasilian vaellushämähäkki (Phoneutria nigriventer), jota pidetään maailman vahvimman neurotoksiinisen myrkyn omaavana hämähäkkilajina.
Alla oleva taulukko esittelee tämän hämähäkin keskeiset tiedot:
Ominaisuus
Tiedot
Lajinimi
Phoneutria nigriventer
Tunnettu…
Hämähäkit herättävät uteliaisuutta ja toisinaan pelkoa kokonsa ja ulkonäkönsä vuoksi. Yksi erityisen kiehtova kysymys kuuluu: mikä on maailman isoin hämähäkki? Vastaus löytyy Etelä-Amerikan sademetsistä, jossa elää jättiläismäinen goliath-linnunkesyttäjä (Theraphosa blondi). Tämä laji ei ainoastaan näytä massiiviselta – se todella on maailman suurin hämähäkki mitattuna painolla ja jalkojen pituudella.
Goliath-hämähäkin perustiedot
Ominaisuus
Tieto
Lajinimi
Theraphosa blondi
Tunnettu nimellä
Goliath-linnunkesyttäjä
Sijainti
Amazonin sademetsä (Venezuela, Brasilia,…
Hämähäkit ovat olennainen osa Suomen luontoa, vaikka niitä harvoin pidetään vaarallisina. Viime vuosina on kuitenkin noussut keskustelua siitä, että suuri hämähäkki leviää Suomessa.
Tässä artikkelissa keskitymme Suomen suurimpaan hämähäkkiin, joka tunnetaan nimellä isohukka (Dolomedes fimbriatus). Kyseessä ei ole ainoastaan suuri ja vaikuttava laji, vaan myös tärkeä osa kosteikkoluontoamme.
Isohukan Tunnistetiedot
Ominaisuus
Tieto
Lajinimi
Dolomedes fimbriatus
Yleisnimi
Isohukka
Koko (jalat mukaan lukien)
jopa 7–9 cm
Paino
noin…
Paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata) on Suomessa viime vuosina yleistynyt sisätiloissa esiintyvä hyönteinen. Se muistuttaa ulkonäöltään sokeritoukkaa (Lepisma saccharina), mutta on väriltään tummempi ja elintavoiltaan hieman erilainen.
Yleistiedot: Paperitoukka
Ominaisuus
Kuvaus
Tieteellinen nimi
Ctenolepisma longicaudata
Pituus
10–15 mm
Väri
Tummanharmaa tai mustanharmaa
Muoto
Pitkulainen, suomupäällysteinen, pitkät tuntosarvet
Elinympäristö
Kuivat sisätilat, esim. lattialistat, sähkökaapit
Aktiivisuus
Yöaktiivinen, välttelee valoa
Lisääntyminen
Hidas, mutta jatkuva ympärivuotisesti sisällä
Ravinto
Paperi, tapetti, tekstiilit, tahrat ja pöly
Pakkasherkkyys
Ei kestä pakkasta pitkään
Vaarallisuus ihmiselle
Ei pure,…
Kuningatarkimalainen (engl. queen bumblebee) on kimalaisyhteiskunnan perustaja ja hallitsija. Suomessa se esiintyy useissa eri lajeissa, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi mantukimalainen (Bombus lucorum) ja kontukimalainen(Bombus pascuorum). Kuningattaret ovat suurikokoisimpia kimalaisia, ja ne ovat erityisen näkyvillä keväällä etsiessään pesäpaikkaa.
Yleistiedot: Kuningatar Kimalainen
Ominaisuus
Kuvaus
Tieteellinen nimi
Esim. Bombus lucorum, Bombus pascuorum
Yleisnimi
Kuningatar kimalainen
Koko
18–25 mm (selvästi isompi kuin työläinen)
Väri
Mustakeltainen, lajista riippuen ruskeaa tai…
Kuningatarampiainen on ampiaisyhteiskunnan elintärkeä yksilö, jonka tehtävänä on perustaa uusi pesä keväällä ja munia koko kesän ajan. Suomessa tavattavat kuningattaret kuuluvat yleisimmin kahteen lajiin: keltiäinen (Vespula vulgaris) ja saksanampiainen (Vespula germanica).
Yleistiedot: Kuningatarampiainen
Ominaisuus
Kuvaus
Laji
Vespula vulgaris, Vespula germanica
Yleisnimi
Kuningatarampiainen
Koko
17–20 mm (työläiset 10–15 mm)
Väri
Keltamusta, selvästi suurempi kuin työläinen
Siivet
Läpinäkyvät, taittuvat levossa
Elinympäristö
Metsät, puutarhat, rakennusten kolot, maapesät
Aktiivisuus
Maalis–lokakuu
Tehtävä
Pesän perustaminen ja lisääntyminen
Vaara ihmiselle
Pistää vain…
Keltiäinen (Vespula vulgaris) on yleinen ampiaislaji Suomessa, erityisesti kesäisin ja alkusyksyllä. Vaikka sitä kutsutaan usein yleisnimellä "ampiainen", keltiäinen on yksi tarkimmin tutkituista ja yleisimmistä ampiaislajeista Suomessa.
Se tunnetaan ärhäkästä luonteestaan, pesäkäyttäytymisestään ja kyvystään pistää ihmisiä.
Keltiäisen Yleistiedot
Ominaisuus
Kuvaus
Tieteellinen nimi
Vespula vulgaris
Koko
10–15 mm
Väri
Kirkkaan keltamusta
Siivet
Läpinäkyvät, taittuvat levossa
Elinympäristö
Puutarhat, metsät, rakennukset, maapesät
Ravinto
Makea ravinto, hyönteiset, liha
Pesän sijainti
Maassa, rakennusten onkaloissa, ullakoilla
Lisääntyminen
Kuningatar perustaa pesän keväällä
Aktiivisuus
Touko–lokakuu,…
