Musta Ampiainen

Musta Ampiainen Suomessa: Tunnistus, Pisto Ja Käyttäytyminen

Mustan Ampiaisen (Andrena nigrospina) Ominaisuustaulukko Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Andrena nigrospina Pituus 8–12 mm Väritys Kauttaaltaan musta, hienokarvainen Pesä Kaivaa yksittäisiä tunneleita hiekkaiseen maahan Yhteiskuntamuoto Yksinelävä (ei pesiydy suurissa yhdyskunnissa) Ravinto Kukkien siitepöly ja mettä Vaarallisuus Pistää vain puolustautuessaan, pistot erittäin harvinaisia Levikki Laajalti Suomessa, suosii aurinkoisia hiekkapenkereitä ja pihapiirejä Mikä On Musta Ampiainen? Suomessa sana musta ampiainen viittaa useimmiten pieneen maapesään kaivavaan mehiläislajiin, Andrena nigrospina. Se ei ole oikea ampiainen, vaan kuuluu…

Read more

Maa-Ampiainen

Maa-Ampiainen Suomessa: Ominaisuudet, Pisto Ja Käyttäytyminen

Maa-Ampiaisen Tärkeimmät Ominaisuudet Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Vespula vulgaris (yleisin laji Suomessa) Pituus 10–15 mm Pesä Rakentaa pesän maahan, vanhoihin hiiren koloihin tai nurmikkoon Elinikä Työläiset: n. 4–6 viikkoa, kuningatar: jopa yksi vuosi Väritys Keltamusta, mustia juovia Ruokavalio Hyönteiset, makeat nesteet, kukkien mettä Vaarallisuus Pistää puolustautuessaan; voi olla vaarallinen allergikoille Mikä On Maa-Ampiainen? Maa-ampiainen on suomalainen yleisnimi maahan pesivälle ampiaiselle, useimmiten yleisampiaiselle (Vespula vulgaris) tai saksalaisampiaiselle (Vespula germanica). Toisin kuin kattoihin…

Read more

Osaavatko Kaikki Nisäkkäät Uida

Osaavatko Kaikki Nisäkkäät Uida? Totuus, Poikkeukset Ja Tieteelliset Faktat

Nisäkkäät, Jotka Eivät Osaa Uida: Yhteenvetotaulukko Nisäkäs Syyt Heikkoon Uintikykyyn Tyypillinen Elinympäristö Huomionarvoiset Sopeutumat Kirahvi Anatomiset rajoitteet: pitkä kaula ja raajojen rakenne vaikeuttavat kellumista Afrikan savannit Pitkät jalat ja kaula puiden latvuksien syömiseen Primaatti (tietyt apinalajit, esim. orangit) Syvävesikammo, vaistonvaraisen uintitaidon puute Sademetsät Vahvat raajat kiipeilyyn Laiskiainen Heikko koordinaatio avoimessa vedessä, vaikka osa lajeista ui lyhyitä matkoja Väli- ja Etelä-Amerikan metsät Hidas aineenvaihdunta, koukkumaiset kynnet Sarvikuono Massiivinen ruumiinpaino, heikko kelluvuus, syvän veden…

Read more

Maailman Myrkyllisin Hämähäkki – Faktoja Brasilian Vaellushämähäkistä

Hämähäkit herättävät monissa ihmisissä pelkoa ja uteliaisuutta – usein hyvästä syystä. Vaikka suurin osa maailman hämähäkeistä on ihmiselle harmittomia, joukossa on muutamia erittäin myrkyllisiä lajeja. Kysymykseen "mikä on maailman myrkyllisin hämähäkki?" vastaus löytyy Etelä-Amerikan sademetsistä. Kyseessä on brasilian vaellushämähäkki (Phoneutria nigriventer), jota pidetään maailman vahvimman neurotoksiinisen myrkyn omaavana hämähäkkilajina. Alla oleva taulukko esittelee tämän hämähäkin keskeiset tiedot: Ominaisuus Tiedot Lajinimi Phoneutria nigriventer Tunnettu…

Read more

Maailman Isoin Hämähäkki – Goliath-linnunkesyttäjän Valtava Koko ja Ominaisuudet

Hämähäkit herättävät uteliaisuutta ja toisinaan pelkoa kokonsa ja ulkonäkönsä vuoksi. Yksi erityisen kiehtova kysymys kuuluu: mikä on maailman isoin hämähäkki? Vastaus löytyy Etelä-Amerikan sademetsistä, jossa elää jättiläismäinen goliath-linnunkesyttäjä (Theraphosa blondi). Tämä laji ei ainoastaan näytä massiiviselta – se todella on maailman suurin hämähäkki mitattuna painolla ja jalkojen pituudella. Goliath-hämähäkin perustiedot Ominaisuus Tieto Lajinimi Theraphosa blondi Tunnettu nimellä Goliath-linnunkesyttäjä Sijainti Amazonin sademetsä (Venezuela, Brasilia,…

Read more

Suomen Isoin Hämähäkki – Isohukka ja Suuri Hämähäkki, Joka Leviää Suomessa

Hämähäkit ovat olennainen osa Suomen luontoa, vaikka niitä harvoin pidetään vaarallisina. Viime vuosina on kuitenkin noussut keskustelua siitä, että suuri hämähäkki leviää Suomessa. Tässä artikkelissa keskitymme Suomen suurimpaan hämähäkkiin, joka tunnetaan nimellä isohukka (Dolomedes fimbriatus). Kyseessä ei ole ainoastaan suuri ja vaikuttava laji, vaan myös tärkeä osa kosteikkoluontoamme. Isohukan Tunnistetiedot Ominaisuus Tieto Lajinimi Dolomedes fimbriatus Yleisnimi Isohukka Koko (jalat mukaan lukien) jopa 7–9 cm Paino noin…

Read more

paperitoukka

Paperitoukka Suomessa – Tunnistus, Ero Sokeritoukkaan ja Selviytyminen Pakkasessa

Paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata) on Suomessa viime vuosina yleistynyt sisätiloissa esiintyvä hyönteinen. Se muistuttaa ulkonäöltään sokeritoukkaa (Lepisma saccharina), mutta on väriltään tummempi ja elintavoiltaan hieman erilainen. Yleistiedot: Paperitoukka Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Ctenolepisma longicaudata Pituus 10–15 mm Väri Tummanharmaa tai mustanharmaa Muoto Pitkulainen, suomupäällysteinen, pitkät tuntosarvet Elinympäristö Kuivat sisätilat, esim. lattialistat, sähkökaapit Aktiivisuus Yöaktiivinen, välttelee valoa Lisääntyminen Hidas, mutta jatkuva ympärivuotisesti sisällä Ravinto Paperi, tapetti, tekstiilit, tahrat ja pöly Pakkasherkkyys Ei kestä pakkasta pitkään Vaarallisuus ihmiselle Ei pure,…

Read more

Kuningatarkimalainen

Kuningatar Kimalainen Suomessa – Tunnistus, Elintavat ja Vaarallisuus

Kuningatarkimalainen (engl. queen bumblebee) on kimalaisyhteiskunnan perustaja ja hallitsija. Suomessa se esiintyy useissa eri lajeissa, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi mantukimalainen (Bombus lucorum) ja kontukimalainen(Bombus pascuorum). Kuningattaret ovat suurikokoisimpia kimalaisia, ja ne ovat erityisen näkyvillä keväällä etsiessään pesäpaikkaa. Yleistiedot: Kuningatar Kimalainen Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Esim. Bombus lucorum, Bombus pascuorum Yleisnimi Kuningatar kimalainen Koko 18–25 mm (selvästi isompi kuin työläinen) Väri Mustakeltainen, lajista riippuen ruskeaa tai…

Read more

Kuningatarampiainen

Kuningat arampiainen Suomessa – Tunnistus, Käyttäytyminen ja Vaarallisuus

Kuningatarampiainen on ampiaisyhteiskunnan elintärkeä yksilö, jonka tehtävänä on perustaa uusi pesä keväällä ja munia koko kesän ajan. Suomessa tavattavat kuningattaret kuuluvat yleisimmin kahteen lajiin: keltiäinen (Vespula vulgaris) ja saksanampiainen (Vespula germanica). Yleistiedot: Kuningatarampiainen Ominaisuus Kuvaus Laji Vespula vulgaris, Vespula germanica Yleisnimi Kuningatarampiainen Koko 17–20 mm (työläiset 10–15 mm) Väri Keltamusta, selvästi suurempi kuin työläinen Siivet Läpinäkyvät, taittuvat levossa Elinympäristö Metsät, puutarhat, rakennusten kolot, maapesät Aktiivisuus Maalis–lokakuu Tehtävä Pesän perustaminen ja lisääntyminen Vaara ihmiselle Pistää vain…

Read more

Keltiäinen

Keltiäinen Suomessa – Tunnistus, Vaarat ja Toimintaohjeet

Keltiäinen (Vespula vulgaris) on yleinen ampiaislaji Suomessa, erityisesti kesäisin ja alkusyksyllä. Vaikka sitä kutsutaan usein yleisnimellä "ampiainen", keltiäinen on yksi tarkimmin tutkituista ja yleisimmistä ampiaislajeista Suomessa. Se tunnetaan ärhäkästä luonteestaan, pesäkäyttäytymisestään ja kyvystään pistää ihmisiä. Keltiäisen Yleistiedot Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Vespula vulgaris Koko 10–15 mm Väri Kirkkaan keltamusta Siivet Läpinäkyvät, taittuvat levossa Elinympäristö Puutarhat, metsät, rakennukset, maapesät Ravinto Makea ravinto, hyönteiset, liha Pesän sijainti Maassa, rakennusten onkaloissa, ullakoilla Lisääntyminen Kuningatar perustaa pesän keväällä Aktiivisuus Touko–lokakuu,…

Read more

to top