Lintukirppu

Lintukirppu: Yllättävä Pieni Vieras Kotonasi

Lintukirppu (Ceratophyllus gallinae) on Suomessa yleinen kirppulaji, joka elää pääasiassa lintujen pesissä ja höyhenpuvussa. Lintukirppu ei yleensä pysy ihmisten luona pysyvästi, mutta pesäpaikkojen läheisyydessä se voi siirtyä myös sisätiloihin ja aiheuttaa ikävää kutinaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä lintukirppu on, miten sen tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaat sen – ja erityisesti miten toimia, jos sinulle tulee…

Read more

Vyöihrakuoriainen

Vyöihrakuoriainen: Kodin Vaatimaton Tekstiilituholainen

Vyöihrakuoriainen (Dermestes lardarius) on yleinen sisätilojen tuhohyönteinen, joka kuuluu museokuoriaisiin. Vaikka sen nimi ei ole kaikille tuttu, sen toukat voivat aiheuttaa vahinkoa kodin orgaanisille materiaaleille, erityisesti varastoissa ja komeroissa. Tässä artikkelissa kerromme, mikä vyöihrakuoriainen on, miten sen tunnistaa ja miten sen mahdollinen purema vaikuttaa ihmiseen (vyöihrakuoriainen purema). Vyöihrakuoriaisen Tiedot Taulukossa Ominaisuus Tiedot Tieteellinen nimi Dermestes lardarius Koko Aikuinen: 7–9 mm, toukka: jopa…

Read more

Turkiskuoriainen

Turkiskuoriainen: Kodin Piilossa Elävä Tuhohyönteinen

Turkiskuoriainen (Attagenus pellio) on monelle tuttu nimeltä, mutta sen elintavat ja vaikutukset jäävät usein huomaamatta. Se kuuluu museokuoriaisiin ja tunnetaan erityisesti siitä, että sen toukat voivat aiheuttaa vahinkoa kodin tekstiileille ja orgaanisille materiaaleille. Tässä artikkelissa käsitellään turkiskuoriaisen biologiaa, elintapoja, vaarallisuutta ja torjuntaa. Lisäksi selviää, pureeko turkiskuoriainen ihmistä ja mihin turkiskuoriainen munii. Turkiskuoriaisen Tiedot Taulukossa Ominaisuus Tiedot Tieteellinen nimi Attagenus…

Read more

Nymfi Punkki

Nymfi Punkki: Mitä Jokaisen Tulisi Tietää

Nymfi punkki eli punkki nymfi on punkin kehitysvaihe, joka on erityisen merkittävä ihmisten terveyden kannalta. Nymfit ovat pieniä, lähes näkymättömiä paljain silmin, mutta ne voivat levittää vaarallisia tauteja, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Tässä artikkelissa käymme läpi nymfi punkin biologiaa, vaarallisuutta ja mitä tehdä, jos se puree. Nymfi Punkki Tiedot Taulukossa Ominaisuus Tiedot Kehitysvaihe Toinen vaihe toukan jälkeen Koko 1–2 mm Aktiivisuuskausi Keväästä syksyyn Isännät Pienet…

Read more

Ota Yhteyttä

Haluatko mainostaa verkkosivustollamme? Olemme mielellämme yhteydessä. Lähetä sähköpostia osoitteeseen ivoduerrmedia@gmail.com, jos olet kiinnostunut yhteistyöstä tai mainosmahdollisuuksista. Keskustelemme mielellämme siitä, miten voimme auttaa sinua tavoittamaan yleisömme.  

Read more

Riisihärö Suomessa: Tunnistus, Vaarallisuus Ja Torjunta

Riisihärön (Oryzaephilus surinamensis) Ominaisuustaulukko Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Oryzaephilus surinamensis Pituus 2,5–3,5 mm Väri Ruskehtava, litteä ja pitkänomainen runko Siivet On siivet mutta ei lennä aktiivisesti Ravinto Viljatuotteet, pähkinät, kuivaelintarvikkeet Elinikä Keskimäärin 6–10 kuukautta Lisääntyminen Naaras munii jopa 250 munaa elinaikanaan Ympäristö Viljavarastot, kuivat elintarvikkeet kotitalouksissa Taloudellinen merkitys Yleinen tuhoeläin varastoissa ja ruokakaapeissa Mikä On Riisihärö? Riisihärö on Suomessa yleinen kuivatuotteiden tuholainen. Se tunnetaan myös nimillä viljahärö tai varastohärö. Lajin tieteellinen nimi on Oryzaephilus surinamensis…

Read more

sokeritoukka

Sokeritoukka Suomessa: Ominaisuudet, Syyt Esiintymiseen Ja Torjunta

Sokeritoukan (Lepisma saccharina) Ominaisuustaulukko Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Lepisma saccharina Pituus 7–12 mm Väritys Hopeanhohtoinen, suomupeitteinen, kalamainen Elinikä 2–8 vuotta Lisääntyminen Naaras munii jopa 100 munaa elinaikanaan Liikkuminen Nopea, vilkas, viihtyy pimeässä Aktiivisuus Yöaktiivinen Ravinto Hiilihydraatit: paperi, leivänmurut, liima, sokerit Esiintymisympäristö Kosteat, lämpimät ja hämärät sisätilat Terveydellinen merkitys Ei vaarallinen, mutta voi aiheuttaa ärsytystä ja vahinkoa materiaaleille Hopeanhohtoinen sokeritoukka on monille tuttu vieras kylpyhuoneessa tai varastossa, mutta harva tietää, miten se elää ja miksi se viihtyy ihmisten…

Read more

Musta Ampiainen

Musta Ampiainen Suomessa: Tunnistus, Pisto Ja Käyttäytyminen

Mustan Ampiaisen (Andrena nigrospina) Ominaisuustaulukko Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Andrena nigrospina Pituus 8–12 mm Väritys Kauttaaltaan musta, hienokarvainen Pesä Kaivaa yksittäisiä tunneleita hiekkaiseen maahan Yhteiskuntamuoto Yksinelävä (ei pesiydy suurissa yhdyskunnissa) Ravinto Kukkien siitepöly ja mettä Vaarallisuus Pistää vain puolustautuessaan, pistot erittäin harvinaisia Levikki Laajalti Suomessa, suosii aurinkoisia hiekkapenkereitä ja pihapiirejä Mikä On Musta Ampiainen? Suomessa sana musta ampiainen viittaa useimmiten pieneen maapesään kaivavaan mehiläislajiin, Andrena nigrospina. Se ei ole oikea ampiainen, vaan kuuluu…

Read more

Maa-Ampiainen

Maa-Ampiainen Suomessa: Ominaisuudet, Pisto Ja Käyttäytyminen

Maa-Ampiaisen Tärkeimmät Ominaisuudet Ominaisuus Kuvaus Tieteellinen nimi Vespula vulgaris (yleisin laji Suomessa) Pituus 10–15 mm Pesä Rakentaa pesän maahan, vanhoihin hiiren koloihin tai nurmikkoon Elinikä Työläiset: n. 4–6 viikkoa, kuningatar: jopa yksi vuosi Väritys Keltamusta, mustia juovia Ruokavalio Hyönteiset, makeat nesteet, kukkien mettä Vaarallisuus Pistää puolustautuessaan; voi olla vaarallinen allergikoille Mikä On Maa-Ampiainen? Maa-ampiainen on suomalainen yleisnimi maahan pesivälle ampiaiselle, useimmiten yleisampiaiselle (Vespula vulgaris) tai saksalaisampiaiselle (Vespula germanica). Toisin kuin kattoihin…

Read more

Osaavatko Kaikki Nisäkkäät Uida

Osaavatko Kaikki Nisäkkäät Uida? Totuus, Poikkeukset Ja Tieteelliset Faktat

Nisäkkäät, Jotka Eivät Osaa Uida: Yhteenvetotaulukko Nisäkäs Syyt Heikkoon Uintikykyyn Tyypillinen Elinympäristö Huomionarvoiset Sopeutumat Kirahvi Anatomiset rajoitteet: pitkä kaula ja raajojen rakenne vaikeuttavat kellumista Afrikan savannit Pitkät jalat ja kaula puiden latvuksien syömiseen Primaatti (tietyt apinalajit, esim. orangit) Syvävesikammo, vaistonvaraisen uintitaidon puute Sademetsät Vahvat raajat kiipeilyyn Laiskiainen Heikko koordinaatio avoimessa vedessä, vaikka osa lajeista ui lyhyitä matkoja Väli- ja Etelä-Amerikan metsät Hidas aineenvaihdunta, koukkumaiset kynnet Sarvikuono Massiivinen ruumiinpaino, heikko kelluvuus, syvän veden…

Read more

to top